Äsken juttelin rakkaan siskon kanssa. ;)

Höpistiin niitä näitä, ja oivallettiin parin tunnin aikana aivan valtava määrä asioita. Kyllä me ollaan viisaita!

Tajuttiin, että ei me olla hulluja, vaikka mietitään asioita ihan kauheasti ja tunteet heittää suunnasta toiseen. Vaikka se ensinäkemältä vaikuttaakin (varsinkin miehistä) toden teolla sekapäiseltä, niin itse asiassa me olemme kuitenkin niitä "valaistuneita".

Me uskalletaan katsoa maailmaa ja itseämme kriittisin silmin. Tiedostetaan, että elämässä on niin paljon opittavaa ja löydettävää, että voi hyvin olla, ettei ajatella vieläkään tarpeeksi nopeasti.

Me ollaan valmiita muuttumaan, olemaan joustavia, ottamaan asioita huomioon. Ollaan valmiita pitämään rakkaistamme huolta, ja pitämään parisuhde kasassa molempia tyydyttävällä tavalla. Helkkari, mehän ollaan erittäin hyviä saaliita!

Me ei olla niitä paikoilleen jähmettyneitä tervaskantoja, joiden mielestä kaikki vika on muissa, ja mikään ei koskaan muutu.

Me aiotaan murtaa vanhat käyttäytymismallit, joihin omat vanhemmat on urautuneet. Niihin, jotka ovat saaneet meidät sulkeutumaan ja piilottamaan ongelmia. Niihin, jotka ovat estäneet sanomasta myös niitä hyviä asioita.

Paljon on opittavaa vielä, mutta se me tehdään avoimin mielin ja kukkanen hiuksissa.

Me ei olla hulluja sekopäitä akkoja.

Me ollaan jumalauta hienoja ämmiä!